Sevillan kuumuuden jälkeen on ollut ihana ”vilvoitella” rannalla vain +30 asteessa. On ihan pakko omistaa eiliselle rantapäivälle oma postaus, sillä se oli kaikin puolin niin täydellinen. Muutenkin Espanjan Costa de la Luzin rannat ovat mielestäni helposti maailman ykkösluokkaa. Olin ennen mieheni tapaamista käynyt vain Espanjassa aurinkorannikolla ja suoraan sanoen kuva Espanjasta mielessäni oli ahdistava turistirysä. Kaupungeista kuten Fuengirola, Marbella tai Torrevieja minun oli vaikea löytää mitään aitoa espanjalaista ja kapeilla, täysillä rannoilla joutui makaamaan aina melkein jonkun vieraan varvas suussa. En siis lähtenyt kovinkaan suurin odotuksin kymmenen vuotta sitten ensimmäistä kertaa mieheni kotiseudulle Chiclana de la Fronteraan Cadizin kuntaan.
Yllätys olikin mahtava, kun pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni kokemaan ja näkemään autenttista espanjalaisen perheen elämää, kaupungissa, jossa turistit ovat vähemmistöä. Tai totta puhuen Chiclanan ranta La Barrosa on erittäinkin suosittu lomakohde, mutta pääasiassa espanjalaisten keskuudessa. Monet Sevillasta ja Madridistakin omistavat täältä hienon talon rannalta. Muutama saksalainen ja brittikin on löytänyt tiensä tänne pikku paratiisiin, mutta suomalaisia olen nähnyt kymmenen vuoden aikana vain muutaman kerran. No mutta anyway. Kaduilla hallitsee espanjalainen kieli, kaduilla ja kujilla paikallinen meno ja paikallisten tarvitsemat liikkeet – turistikrääsää ei juuri löydy – ulkomaiselle turistille naurahdellaan ja minäkin saan edelleen, kymmenen vuoden lomailun jälkeenkin kuulla aina näyttäväni niin ”giriltä” eli ulkomaalaiselta, liekö kohteliaisuus vai ei 🙂
No mutta rantoihin. Tai siihen täydelliseen, kymmenen kilometriä pitkään La Barrosaan. Rakastuin siihen ensisilmäyksellä ja Se rakkaus vain voimistuu joka vuosi. Turkoosit Atlantin aallot vyöryvät pauhuen valkoiselle rannalle, erityisesti nousuveden lopputunneilla muodostuu täydelliset Boogie boardaus -aallot. Rantaa riittää silmänkantamattomiin ja Se on parhaimmillaan melkein 50 metriä leveä. Vain heinä – ja elokuussa ranta täyttyy täysin ihmisistä, muuten siellä saa nauttia omasta läänistä. La barrosalla tuulee aina ja Se on hyvä, sillä koskaan ei tule tukahduttavan kuuma. Vain paikallinen itätuuli eli levante aiheuttaa niin kovan hiekkamyrskyn että olisi kuin istuisi rannalla kokovartalo akupunktiossa – silloin siis picina (uima-allas) on poikaa. Olen nähnyt paljon kauniita paikkoja maailmassa, mutta jälleen kerran voin onnekseni todeta, että La Barrosa on yksi kauneimmista. Olenkin hyvin kiitollinen siitä, että saan viettää joka vuosi juuri täällä kuukauden kesästäni.
Täydellinen rantapäiväresepti La Barrosalla Chiclana de La Fronterassa:
-lähde rannalle vasta klo 14 jälkeen, kun paahtavin aurinko alkaa olla ohi.
– aurinkovarjo on must, tuolit ja iso viltti tekevät olosta vielä mukavamman
-vauvalle oma puhallettava pikkuallas on hauskaa tekemistä
-pakkaa mukaan kylmäkasseihin valmis lounas – näissä maisemissa ruoka maistuu krantullekin, kuten meidän nelivuotiaalle joka ei sitten muuten syökään mitään…
– testaa Boogie boardausta, Cadizin alue on myös tunnettu leijasurffailusta.
– muista kunnon aurinkosuojaus. Meillä ensimmäisen viikon SF 50, ja sen jälkeenkin SF 30. Ja vauvalla koko ajan uv-puku sekä hattu.
– sukella mahdollisimman monta kertaa Atlantin pauhuihin, hautaudu hiekkaan ja nauti!
Hasta luego y muchos besos
Inari
2 Comments
Ah, mitkä ihanat Atlantin aallot! Koska en oo nähnyt vielä Malesian rantoja, voin kiistatta sanoa että La Barrosan rannat ovat edelleen Maailman Parhaat! Haleja sinne Espanjaan!
Voi Mare teitä on kyllä täällä kaivattu! Pus