Maanantaina aamiaisen jälkeen jatkoimme matkaa kohti Oulua. Saimme suosituksen pysähtyä Pyhäjärven Vaskikellossa, jonne jaksoin ajaa juuri ja juuri. Ilma oli tosi harmaa, pyyhkijät nitisivät ja taivaalta vihmoi jotain märkää ja suttuista, keli väsytti ja mietin mitäköhän tästä matkasta tulee.
Vaskikello on nimensä mukaisesti ravintola, jota koristaa sadat ellei jopa tuhannet kellokokoelmat. Lähes kaikkia kelloja saa myös kokeilla ja soittaa, joten lasten aika ei käy pitkäksi ruokaa odotellessa. Söimme maittavat purilaiset, jotka valmistuivat kohtuullisen nopeasti. Pihapiirissä saimme myös auton tankattua.
Vaskikellon kellokokoelmaa sai myös kokeilla.
Matka jatkui kohti Oulua ja äskeisen kooman välttääkseni ehdotin vielä kahvitaukoa Kärsämäellä, jossa tarjoillaan kuulemma 4-tien parhaat munkit. Paakarin pysäkki oli leipomuksineen odotustemme arvoinen kahvipaikka ja myynnissä oli myös monenlaisia lähialueen tuotteita jauhoista lasten vaatteisiin.
Ouluun saavuttuamme ajoimme suoraan Oulun Eteläpuolella sijaitsevaan SuperPark -aktiviteettipuistoon purkamaan päivän aikana kertyneet energiat. Super Park olikin oiva kohde, sillä siellä sai hyppiä trampoliinilla, juosta, kiipeillä, roikkua, pelata, potkulautailla, laskea liukumäkeä ja vaikka mitä. Lue tästä Inarin aiemmin kirjoittama esittely SuperPark Vantaasta.
Hauskinta oli voittaa pelkonsa potkulautarampissa, hypätä pehmokuutioiden sekaan sekä pelata Duudsoneiden juoksukisapeliä. Verrattuna aiemmin kokemiini aktiviteettipuistoihin SuperPark on enemmän koko perheen yhteinen paikka, jossa on aidosti mielekästä tekemistä myös aikuisille.
SuperPark on avoinna arkisin klo 20 asti, joten se sopii hyvin energianpurkuun ajopäivän päätteeksi.
SuperParkissa vaihtui kuski, mutta aikuisetkaan eivät olleet toimettomia.
Hyppääminen pehmokuutioaltaaseen oli ihanan vapauttavaa!
Pitkän pohdinnan jälkeen minäkin uskaltauduin huristamaan alas scoottirampilta.
Kahdeksan kieppeillä hiippailimme vihdoin hotelliimme, joka tällä kertaa sijaitsi aivan Oulun ydinkeskustassa (Original Sokos Hotel Arina). Meillä meinasi jo usko loppua ja verensokeri painua miinukselle, ennen kuin keksimme miten pääsemme ajamaan hotellillemme. Oulun keskusta on nimittäin aikamoisten rakennustöiden vallassa ja siellä on todella paljon katuja suljettu. Onneksi ajoimme kuitenkin auton lopulta suoraan hotellin eteen, josta löytyi myös parkkipaikka autolle ja peräkärrylle.
Majoituimme ihastuttavassa Neidonkenkä –kulmahuoneessa, johon mahtuisi hyvin isompikin perhe. Vastaanotto vaahtokarkkeineen oli todella lämmin ja iltapalaa nautimme mukavasti omassa huoneessamme olleen ruokapöydän ääressä. Lapset on tässä Sokos Hotellissa huomioitu monin tavoin. Heti sisään kirjautuessa annettiin pojalle Onni Oravan puuhapaketti ja hotellin aulasta sai huoneeseen mukaan lainata pelejä ja kirjoja. Hotellissa olisi ollut myös lasten leikkihuone, jossa emme tälle kertaa ehtineet edes piipahtaa. Tiukan Junior Alias –pelin jälkeen poikani nautiskeli ihanasti tuoksuvasta vaahtokylvystä ja sitten meille kaikille maistui uni. (Myös tuo ihana kylpyvaahto kuului huoneen varustukseen.)
Lämmin vastaanotto hotelliin ilahdutti pitkän päivän jälkeen.
Omat eväät hotellihuoneessa ovat joskus tosi hyvä vaihtoehto, kun päivä venyy pitkäksi.
Aamulla heräsimme lumiaurojen ääneen, sillä yön aikana oli Ouluun tullut kunnon takatalvi. Maittavan aamiaisen jälkeen totesimme, että aamupäivän ohjelma Tiedekeskus Tietomaassa on täydellistä puuhaa, kun loskaa on kaupungissa lähes nilkkaan asti. Tietomaa avautui klo 10 ja meillä vierähti siellä helposti 3 tuntia, vaikka 3D-elokuvaesitykset olikin siltä aamulta peruttu.
Ylimmässä kerroksessa pääsimme testaamaan erilaisia urheilulajeja, seuraavassa kerroksessa perehdyttiin musiikin maailmaan ja fysiikkaan ja sitten tutustuttiin merenkäyntiin ja maanpinnan muodostumiseen. Lopuksi pääsimme vielä tekemään hauskan X- ja Y-kromosomitestin sekä ihailemaan maisemia tornista koko Oulun ylitse. Kaikkea sai kokeilla ja meillä oli tosi kivaa ja saimme sopivasti liikuntaa ennen automatkaa. Kierroksen jälkeen nautimme vielä herkullisen porokiusaus-lounaan kiitos talossa järjestetyn ison seminaarin (normaalisti kahvila on avoinna vain viikonloppuisin). Aivan mahtava kohde ainakin yli 5-vuotiaiden lasten kanssa, mutta aikaa on syytä varata vähintään 3 tuntia.
Hyper-hiekkalaatikossa pääsi tutkimaan maanpinnan muodostumista.
Oma suosikkini oli maailman sillat Google Earthilla paikantava laite.
Poikani mielestä hauskinta oli ajaa kumiveneellä Oulun edustalla.
Keli kolmantena ajopäivänä oli märkä ja tiellä oli paikoin todella paljon vettä.
Oulusta jatkoimme matkaa ensin Kemiin, jossa kävimme tutustumassa viimeistä viikkoa avoinna olevaan Kemin Lumilinnaan. Lumilinna rakennettiin tänä vuonna Kemin matkailun vetonaulaksi jo 20. kerran ja pakko kyllä myöntää, että taidokkaine seinäveistoksineen ja jääpatsaineen kokemus oli ainutlaatuinen. Tutustuimme sekä maailman suurimpaan lumilinnaan että eri vuosien linnoista ja sen vieraista kertovaan näyttelyyn. Ennen lähtöä nautimme vielä pulla-kaakaot lumilinnan sisällä jäätakan kylmässä loisteessa. Linnan ravintolassa voi myös syödä, mutta ruokailu on tilattava etukäteen. Automatkailijan majoitusbudjettiin linnan perhehuoneet eivät mielestäni kuitenkaan oikein sovellu, sillä huonehinnat ovat edullisimmillaankin 125€/henkilö/yö.
Tänä vuonna lumilinnan teemana oli Suomi, joten lumesta oli muovattu monia tuttuja hahmoja.
Perhehuoneeseen mahtuisi nukkumaan hyvin viisihenkinen perhe.
Kahvilan takan loiste näytti lämpimältä, mutta oli kylmää.
Tunnissa ehtii linnaan tutustua hyvin, mutta ulkovaatteet on syytä pukea päälle, sillä linnan sisällä on todella kylmä. Lasten riemuksi linnan sisäpihalla on myös jäämäki, mutta siinä ei enää riittänyt kunnolla vauhtia lumen pehmettyä lämpöasteissa. Näillä näkymin linna on avoinna vielä koko pääsiäisen eli 6.4. asti päivittäin klo 10-18.
Kemistä matkamme jatkui kohti Ranuaa, josta kerron seuraavassa tarinassa. Ensimmäisen päivän tunnelmat ja kokemukset Kylpylähotelli Peurungasta löytyvät tästä.
Matka toteutettiin 29.3.-2.4.2015 yhteistyössä Kylpylähotelli Peurungan, Visit Oulun, Visit Kemin, Ranuan eläinpuiston, Visit Rovaniemen ja Santa’s Hotelsin kanssa. Kaikki mielipiteet ovat omiani ja perustuvat omiin kokemuksiimme.
– Inna-Pirjetta
No Comments