Ajatus kuukaudesta Ranskassa vuorinäkymää katsellen ja pitkiä lounaita nautiskellen on toki houkutteleva ja vaikka pitkät lounaat ovat toistaiseksi jääneet vähiin, on työnteko terassilla t-paitsillaan aikamoista luksusta normiarkeen verrattuna.
Viisi mukana olevaa lasta tuovat matkaan kuin matkaan kuitenkin omat haasteensa (toki myös mahdollisuutensa). Onhan ajatus siitä, että laitetaan lapset paikalliseen kouluun kielitaidottomina kuin rusinat lihapullaan, monenkin mielestä täysin hullu. Kiinnostavaa olikin huomata miten tällaiset ennakkoluulot ovat enemmän meidän aikuisten mielessä, sillä lapset lähtivät ensimmäisiin koulupäiviin tosi innokkaasti (lue tästä lasten tunnelmia ekalta kouluviikolta).
Kahden koulupäivän jälkeen oli keskimmäiseni (7-vuotias) kuitenkin ilmeisesti antanut kaikkensa ja edessä oli väistämätön myrsky. Ensin oli kuuma, sitten oli nälkä ja sen jälkeen väsymys. Uimaleikit muuttuivat yhdeksi tappeluksi ja isommat sisarukset ja ystävät olivat myös jo hermostumisen partaalla.
Lopulta väsynyt poika makasi sohvalla ja itki ja huusi: ”en enää mene sinne kouluun, en enää voi mennä sinne kouluun”. Jollain ihmeen konstilla onnistuin tällä kertaa säilyttämään oman mielenrauhani ja sain pienen raivopään lopulta nukahtamaan turvallisesti omaan kainalooni.
Yöllä heräsimme tosi kovaan jyrinään, salamointiin ja sateeseen. Yht’äkkiä koko tienoo pimeni ja tajusimme, että talostamme oli katkennut sähköt. Yön pimeydessä käänsimme kylkeä ja yritimme jatkaa unia parhaamme mukaan. ihme kyllä kukaan lapsista ei herännyt.
Rankkasade hakkasi ikkunaluukkuja vielä aamullakin herätessämme. Pilvet makasivat raskaina talomme ympärillä ja huonosti nukutun yön jäljiltä myös omat luomet painoivat. Sähköt olivat edelleen poikki ja ryhdyin tutkimaan vuokraemännän esittelemää sähkötaulua. Tuloksetta.
Onneksi meillä on kaasuhella, joten aamupuuron keitto onnistui ongelmitta. Hyvin pian huomasin, ettei poikani sisäinen myrsky kuitenkaan vielä ollut ohi. Poikani oli päättänyt, että ruokatunnille hän aikoo tulla kotiin. Kyseessä oli meidän ensimmäinen kokonainen työpäivä, joten tämä ei tullut kyseeseen.
Joukkovoimalla lähdimme kävelemään kouluun sateenvarjojen alla ja koko matkan poikani toisteli, ettei hän voi mennä kouluun. Siinä meinasi jo äidin sydän murtua ja mieli heltyä. Koulun pihalle saavuttuamme hän kuitenkin ihmeen kaupalla kokosi itsensä, otti minun piponi taskuun muistoksi ja sanoi ääneen ”nyt aion reipastua”. Ja kas, niin sain kävellä kotiin ristiriitaisin tuntein, miettien mikä on oikein, mihin asti lasta pitää kannustaa.
Talolle palattuamme soittelin vuokraemännälle, jonka ohjeilla sähkötalusta löytyi vielä yksi nappi, jota painamalla saimme sähköt takaisin taloomme ja aurinkokin alkoi pilkistelemään pilvien takaa päivän aikana.
Etätyöpäivät kuluvat hujauksessa ja ihan kohta oli jo aika lähteä noutamaan lapsia koulusta. Anopilta tuli onnitteluviesti poikani nimipäivän johdosta. Oli jotenkin tosi mahtavaa saada muuta ajateltavaa ja matkalla koululle keräsin kimpun kukkia päivänsankarille. Koululaisilla oli ollut tosi hyvä päivä ja parasta päivässä oli kuulemma ollut se lounastauko eli breikki, joten kaikki olivat tyytyväisiä.
Kotona isommat sisarukset innostuivat leipomaan sulkaisen nimipäiväkakun ja lopulta meillä oli oikein tosi kiva juhlailta. Kakun lisäksi leivoimme myös kaksi Quiche -piirakkaa, joista löytyi sitten joka makuun sopivaa herkuteltavaa.
Tuoretta pinaattia saa täällä ihanan raikkaana ja tosi edullisesti. Feta-pinaattipiirakan ohjeen nappasin Elsalta Oi mutsi, mutsi -blogista.
Toinen piiras täytettiin kinkulla. Molemmissa piirakoissa oli Kummelikoplan blogissa kerrottu herkullinen pohja, johon tuli joukoon myös kaurahiutaleita. Tein kerralla pohjaa kaksi annosta ja pohjan tekeminen onnistui ihan mainiosti ilman mitään yleiskonetta. Molempiin piirakoihin lisäsin runsaasti tuoreita yrttejä.
”Gateau K” de Chocolat & Orange (Sulkainen nimipäiväkakku)
175 g voita
150 g hyvää suklaata (tummaa)
2,5 dl appelsiinimehua
200 gr maustamatonta jugurttia
2 munaa
4 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
Voitele vuoka voilla ja jauhota kaakaojauholla
Kuorrutukseen
100 g hyvää tummaa suklaata
3rkl appelsiinimehua
1tl voita
Kakun valmistusohjeen ja alkuperäisen reseptin lapset katsoivat Valion reseptikirjastosta.
Illalla saimme vielä ihailla uskomattoman kaunista iltaruskoa auringon heijastuessa pilviin vuorille myrskyn mukana sataneesta lumesta.
-Inna-Pirjetta
Lue tästä mistä tässä #kuinpaikallinenperhe -projektissa on kyse? Mitkä olivat saapumisen tunnelmat, kuinka sujui äidin oma roadtrip tänne Etelä-Ranskaan entä miksi paniikki meinasi iskeä juuri ennen lähtöä? Entä miten lasten ensimmäinen kouluviikko sujui heidän mielestään?
2 Comments
KIITOS tästä! Ihana tosiaan lukea siitä oikeasta elämästä. Sano lapsille terkkuja, että he ovat tosi rohkeita, kun uskaltavat käydä vieraskielisessä koulussa. Sitä paitsi tämän kokemuksen tulette muistamaan aina. Huikea juttu! Myrskystä huolimatta….
Kiitos Sanna palautteesta ja hassua miten meillä kulkee ajatukset niin samoissa. Hyvää äitienpäivää ranskalaisittain:) http://www.lapsiperheenmatkat.fi/blogi/matka-aidiksi-bonne-fete-maman/