Syyslomaviikko Unkarissa ystäviemme luona hujahti nopeasti ja olemme taas monta kokemusta rikkaampana onnellisesti kotona.
Viikko viinitilalla Eteläisen Unkarin Pécsin kaupungin ympäristössä tarjosi meille unohtumattomia elämyksiä ja tärkeitä hetkiä unkarilaisten ystäviemme kanssa.
Lensimme Budapestiin, mistä olin vuokrannut meille auton (olin tehnyt auton vuokrauksen rentalcars.comin kautta ja kaikki sujui ihan moitteettomasti, mutta lappuja ja lippuja piti kyllä täyttää kohtuuttoman monta vielä paikan päällä ja ottamani täysi vakuutus nosti vuokraushinnan kaksinkertaiseksi). Ajomatkaa Unkarin eteläosaan Pécsiin on Budapestista noin 250 kilometriä. Moottoritie on EU-tuella vastikään rakennettu ja matka sujui nopeasti. Päiväretkestä Pecsiin voit lukea tästä.
Perillä meitä odotti sydämellinen vastaanotto ystäviemme vanhempien keittiössä. Saamme syödä herkullista lihalientä, kotitekoista pastaa ja omenakakkua. Lapset juoksivat innoissaan ympyrää, koiran häntä paukutti innosta jalkoihimme ja vaihdoimme innoissamme kuulumisia saksan, englannin, suomen ja unkarin sekoituksella. Ruuan päälle poimimme pihan puusta viikunoita.
Pécsin kaupunki sijaitsee Mecsek –kukkuloiden juurella ja kymmenessä minuutissa ajoimme ystäviemme pienelle viinitilalle, jonne majoitumme. Maisema on mykistävä.
Aurinko lämmittää ja ilma on reilusti 25 asteen paremmalla puolella. Laskeudumme ystäviemme isän johdolla viinikellariin. Maistamme viiniä ja hän kajauttaa ilmoille ”Von Tiefen Kellern” –laulun, jonka ystäväni nykyisin jo edesmennyt isoisä lauloi myös vieraillessani täällä viinitilalla ensimmäistä kertaa vuonna 1997.
Majoituimme kolmen poikani ja isäni kanssa leirikoulutyyliin rakennuksen olohuoneeseen ja illalla ennen nukkumaanmenoa pidimme suuret hyttysten tappajaiset, sillä todistetusti hyttysiä totisesti ON myös muualla kuin Suomessa. Ensimmäisenä yönä nukumme vaihtelevasti ja välillä minä kaikkien poikien kanssa samassa sängyssä, mutta muina öinä uni maistuu meille raikkaassa vuori-ilmassa erinomaisesti.
Viikko kului ulkoillen ja lähiseutuun tutustuen. Kävimme suunnitellusti Abaligetin luolissa ja lepakkomuseossa, Orfü-järvellä uimassa, Siklosin kylpylässä ja useampaan kertaan kävelemässä kaupunkia ympäröivillä Mecsek-kukkuloilla.
Lisäksi ehdimme nauttimaan iltapäivästä Kikelet-hotellin uima-altaalla, tutustumaan Zsolnayn kulttuurikortteliin ja seuraamaan ystävämme roolisuoritusta kansallisteatterin Kesäyön unelma –näytelmässä.
Saimme myös kunnian vihkiä ystäviemme suomalaisen saunan käyttöön ja kaikkiaan tulimme viikon aikana saunoneeksi neljä kertaa. Tärkeitä olivat yhteiset hetket ystävien kanssa niin viinitilalla nuotion ääressä, heidän kotipihallaan kokkaamassa ja monilla yhteisillä retkillä. Unkarin ulkoilureiteistä kirjoitin aiemmin.
Kaikista eniten nautin siitä, että saimme asua viinitilalla ja herätä upeaan maisemaan joka päivä. Ilma helli meitä ja kahtena aamuna sain tehdä aamulenkin ihanassa auringon paisteessa. Myös aamujooga terassilta avautuvaa maisemaa ihaillen oli minulle päivittäinen nautinto. Loman reissusta teki myös se, ettei viinitilalla ollut nettiyhteyttä ja sain olla aidosti offline työasioista ja poikieni kanssa kerrankin nonstop online.
Onhan se matkustaminen kolmen vilkkaan pojanviikarin kanssa tietysti täynnä monenlaisia tilanteita ja hetkiä. Aika monena päivänä jouduin puuskuttelemaan ja keräämään itseäni, etten hermostuisi pojille. Etenkin 5-vuotiaan kitinä ja marina meinasi välillä totisesti käydä hermoilleni. Myös ekaluokkalaisen näyttämisen halu meni muutaman kerran överiksi ja kiukkukohtauksilta ei voitu välttyä. Ja tietysti silloin, kun kaksi nuorempaa olivat tyytyväisiä ja yhteistyöhaluisia, oli vanhin sitä mieltä, että kaikki on tylsää. Tämä on kuitenkin tosiasia, jonka olen hyväksynyt ja päättänyt kestää, ihan samanlaistahan se on kotioloissakin, joten jos minulla on mahdollisuus reissata, lähden aina reissuun, kun siihen tarjoutuu tilaisuus, vaikka lasten kanssa voisi joskus päästä helpommalla kotona.
Isäni eli poikien paapan mukana olo reissussa oli kiva bonus, sillä yhteistä, kiireetöntä aikaa, ei tule hänenkään kanssaan vietettyä riittävästi. Kiitos loistavalle matkaseuralle ja ihanille isännillemme. Seuraava Unkarin matka on jo suunnitteilla ensi vuodeksi ja lastenkin mielestä syysloma viinitilalla oli niin mukava, että siitä voisi tehdä perinteen.
Parasta Unkarissa
- Lempeä ilmasto (saimme nauttia intiaanikesästä ja +25 asteen lämmöstä 3 päivää)
- Sydämelliset ihmiset (oleellista ei ole kielitaito vaan halu kommunikoida)
- Edullinen hintataso (viisi herkullista irtojäätelötötteröä 3,5 euroa)
- Rikas luonto ja hyvin opastetut kävelyreitit
- Kylpylät (joissa aidosti lämmin vesi)
- Monipuolinen kulttuuritarjonta
- Kivasti rakennetut leikkipuistot
- Hyvät tiet ja kohtuulliset välimatkat
- Alle 3 tunnin suora lentoUnkarin TOP10 lapsiperheille löytyy tästä.
Mitä opin tällä reissulla?:
- Pakkaa otsalamppu mukaan matkatavaroihin.
- Hyttysmyrkky ja Histec mukaan aina
- Tarkista huolellisesti vuokra-auton kolhut autoa vastaanottaessasi, myös alapuolelta (jouduin maksamaan 50 euron käsittelykulut vaikka minulla oli täysi vakuutus, kun auton etupuskurin alla oli joku skraadu, joka ei mielestäni ollut syntynyt meidän käytössä)
- Tarkista aukioloajoista myös aukiolopäivät (sesongin ulkopuolella voivat jotkut paikat olla auki vain esim. pe, la ja su)
– Inna-Pirjetta
No Comments