Vuosi 2014 oli ehkä elämäni parhain vuosi, ihan liioittelematta. En ole koskaan aikaisemmin elämässäni löytänyt sellaista sisäistä rauhaa kuin viime vuoden kuluessa. Kuulostaa ehkä suureelliselta, mutta uskon oikeasti, että opin toisen vanhempainvapaani aikana vihdoin nauttimaan tästä hetkestä, siitä mitä minulla on juuri nyt, ilman että on kiire haluta jatkuvasti lisää.
Päätin toisen lapsemme synnyttyä reilu vuosi sitten tehdä asiat hieman erilailla kuin esikoisemme kanssa. Sen sijaan, että olisin ympännyt arkipäivät täyteen vauvaharrastuksia, päätin olla aikatauluttamatta viikkoani juuri lainkaan. Luovuin minuuttiaikatauluista ja jatkuvista tapaamisista. Vaihdoin esikoisemme päiväkotipaikan iltapäivän ulkoilukerhoon ja aloimme lasten kanssa hengailla puoleen päivään pyjamissa, lueskella sohvannurkassa ja kokkailla sekä leikkiä yhdessä. Arki alkoi suorittamisen sijaan tuntua luksukselta. Ei kiirettä, eikä pakkoa mennä minnekään.
En voi väittää, että olisin kaikessa tässä onnistunut täydellisesti, mutta ainakin voin sanoa sen, että olen ollut koko viime vuoden ja olen edelleen onnellisempi kuin koskaan aikaisemmin elämässäni. Läsnäolon oppimisen kautta tajusin myös sen, että elämäni kallein aarre löytyy aivan tästä vierestäni: nimittäin perheeni. Kaksi pientä uskomattomalla huumorintajulla varustettua tytärtäni, heitäkin hulvattomampi mieheni ja karvakuono-koiramme.
Ehkä juuri tämän oivalluksen takia myös reissuvuosi 2014 tuntuu olleen ikimuistoisimpia ikinä. Olen päässyt muun muassa toteuttamaan unelmani Thaimaan paratiisirannoista, tutustunut rakkaiden ystävien arkeen Malesiassa ja juhlinut tyttäremme ristiäisiä Espanjan tähtitaivaan alla flamencon kaikuessa maaseudun yöhön. Ja mikään näistä kokemuksista ei olisi ollut niin upea, jos en olisi voinut jakaa niitä oman pikku perheeni kanssa. Itkuista, matkapahoinvoinneista, känkkäränköistä ja karkailuista huolimatta parempaa reissuseuraa en voi toivoa. Kiitos ja kumarrus. Viime vuotta oli mukava muistella ja sen kunniaksi tässä vuoden 2014 parhaiden matkamuistojeni TOP 3.
1. Juhlia Espanjan tähtitaivaan alla
20 ystävää Suomesta, 50 Espanjasta, paellaa, Jamónia, quesoa, pihvejä, kakkua, viiniä ja paljon paljon naurua. Kynttilöitä, kuvia, päiväunia, flamencoa, laulua, tanssia, leikkiä ja POMPPULINNA. Tyttäremme ristiäiset tai paremminkin syntymäbileet Espanjan sukumme maatilalla olivat unelmiemme täyttymys ja onnistuivat kaikista ennakkoasetelmista huolimatta paremmin kuin olisimme ikinä edes voineet toivoa. Tämä päivä kuuluu häittemme ohella elämäni parhaimpiin hetkiin ja kruunasi kesällä kuukauden reissumme Espanjaan.
2. Perheen kesken Thaimaan paratiisisaarella
Ensikosketuksemme Thaimaahan tapahtui heti alkuvuodesta, kun suuntasimme Koh Changille omatoimimatkalle. Nuorimmaisemme oli vain kolme kuukautta vanha ja myönnän, että pitkä reissu niin pienen vauvan kanssa jännitti. Kaikki sujui onneksi ongelmitta ja Koh Chang osoittautui juuri oikeaksi kohteeksi meille, jotka emme halunneet liiaksi törmätä sukulaiskansoihin. Saaren kymmenistä paratiisirannoista riitti valloitettavaa jokaiselle päivälle lähes kolmeksi viikoksi ja tulevaisuuteenkin jäi vielä jotain, nimittäin todellinen rauhan tyyssija, lähisaari Koh Mak – se odottaa meitä sitten, kun tytötkin osaavat nauttia hiljaisuudesta ja mitään tekemättömyydestä. Parasta lomassa oli kuitenkin se, että olimme pitkällä reissulla ensimmäistä kertaa sitten häämatkan vain oman perheemme kesken, ilman ystäviä ja sukulaisia – vaikka heidän kanssaan reissaamisessa ei suinkaan ole mitään vikaa. Harvoin kuitenkin elämässä voi keskittyä täysillä olemaan vain oman porukan kanssa, ja se oli kivaa.
3. Rakkaiden ystävien arjessa Malesiassa
Vielä alkuvuodesta meillä ei ollut mitään aavistusta, että aiomme vielä kuluvana vuonna matkustaa useaksi viikoksi Malesiaan. Sitten hyvät ystävämme ilmoittivat yllättäen muuttavansa Kuala Lumpuriin kuukauden varoitusajalla, ja olihan heitä lähdettävä sinne moikkaamaan. Reissu oli ihana sekoitus arkista hengailua, paratiisilomaa ja kulttuurillisia oivalluksia. Tuntui hullulta, että ystäviemme koti-Suomen tavallinen kaupunkikolmio oli vaihtunut yhtäkkiä ylin sadan neliön pilvenpiirtäjälukaaliin keskellä miljoonakaupungin ydinkeskustaa ja ruokaa laittoi oma taloudenhoitaja, joka hoiti mielellään vielä meidänkin lapset, jotta aikuiset pääsivät nauttimaan myös illasta ilman jälkikasvua. Malesia vei sydämen mennessään ja palaamme sinne taatusti vielä uudelleen, etenkin kun ystäviemme työkomennuskin sai jatkoa. Heidän elämäänsä Kuala Lumpurissa voi muuten seurata ystäväni omasta blogista. Reissun kruunasi vielä visiitti Singaporeen toisen ystäväpariskuntamme luokse.
Vuosi 2015 tuo paluun työelämään, ja viikkoja kestäviin matkoihin pistää tulevaisuudessa työnantaja rajat. En silti aio luopua matkaunelmistamme ja varmana toteutuu ainakin kesäkuukautemme Espanjassa. Uneksin myös pyöräilyretkestä Gotlantiin sekä matkasta jälleen Aasiaan, ehkä jopa Uuteen-Seelantiin saakka. Hyvä asia töihin paluussa on se, että kotimaanretkeily tulee ainakin lisääntymään kuluneen vuoden aikana. Siksi on myös huippua, että meidät on Inna-Pirjetan kanssa toivotettu tervetulleeksi Retkipaikka.fi-kirjoittajien menestyksekkääseen tiimiin. Sieltä voit käydä bongailemassa retkikohteita ympäri Suomen.
Mitkä ovat olleet sinun mieleenpainuvimmat matkat viime vuonna? Entä mistä unelmoit vuonna 2015?
Seikkailuterveisin,
Inari
1 Comment
Huippua! Ja kiitos mainostuksesta, tässähän pitää ruveta päivittelemään vähän useammin!