Perheemme joulutraditioihin on kuulunut Pähkinänsärkijä-baletti siitä saakka, kun olen ollut taaperoikäinen. Aina kun Suomen kansallisooppera on teosta näyttänyt, olen sen lähes poikkeuksestta nähnyt. Olen halunnut jatkaa traditiota myös omien lasteni kanssa, joten tuli kuin tilauksesta, kun saimme kutsun lähteä katsomaan balettia tällä kertaa Tallinnaan. Virolainen versio yllätti monella tapaa. Siitä ja muista reissumme kohokohdista alla lisää.
Laivamatkan oma rauha
Matkustimme Tallinnaan Tallink Siljan Business-luokassa, mikä teki matkasta ihan uudenlaista luksusta. (Matkan Business luokassa saa 65 euron lisämaksulla per suunta, alle 5-vuotiaat lapset ilmaiseksi). Business Lounge sijaitsee Tallink Starilla heti laivaanmenokanella, sisääntulon vieressä, mikä helpotti pienten lasten kanssa kulkemista. Loungessa tarjoiltiin kummallakin matkalla hintaan kuuluva runsas aamiainen juomineen sekä paluumatkalla myös lounas. Tällaista Latte-Mamaa ilahdutti etenkin kunnollinen Cafe Latte ja sen ohessa tarjoiltavat leivokset. Lounge oli tilava ja rauhallinen ja sen nettiyhteys toimi hyvin. Etäisyys lasten leikkihuoneeseen eikä kauppoihinkaan ollut mahdoton, joten piipahdimme niissä kummallakin matkalla. Oli erittäin miellyttävä olla erossa känniöykkäreistä omassa rauhallisessa tilassa. Hetkittäin kuitenkin mietin, mahtoikohan lastemme leikkiminen ja juoksentelu häiritä muita matkustajia. Koska kukaan ei kuitenkaan sanonut mitään, nautimme täysin siemauksin.
Kekseliäs perhehuone
Majoitus oli sovittu Viru-hotelliin, jossa emme olleet käyneet aikaisemmin. Odotukset luvatusta perhehuoneesta olivat korkealla, olihan hotelli kaupungin klassikko. Meille kävi kuitenkin niin, että varauksemme oli vahingossa kirjattu vuoden päähän ja kiireisenä viikonloppuna ei hotellista löytynyt enää yhtään vapaata huonetta. Vastaanoton nainen oli kuitenkin erittäin ystävällinen ja hoiti meille pienessä hetkessä, samassa rakennuksessa sijaitsevan Sokos Hotel Estorian kaksi viimeistä Business -luokan huonetta. Olimme reissussa ystäväni ja hänen tyttärensä kanssa, joten ensimmäiseksi yöksi majoituimme lopulta eri huoneisiin. Estorian huone oli todella tilava ja tyylikäs sekä sängyt olivat niin leveät, että pikku-tyttäreni oli vaikea yöllä löytää äidin kainaloon. Minä sen sijaan nautin täysin siemauksin, kun kerrankin kukaan ei päässyt potkimaan minua, vaan sain rötköttää rauhassa niin isona äxänä kuin vain raajat riitti. Ja Latte-Mama huusi hoosiannaa, kun huoneen hintaan kuului lobbysta täydelliset erikoiskahvit.
Seuraavana aamuna pääsimme siirtymään Viru-hotellin luvattuun perhehuoneeseen. Niitä löytyy hotellista jopa 40 kappaletta ja hinta on sama kuin standard-huoneessa (0-5v – majoittuvat ilmaiseksi, 6-15 v – 10 euroa, Alkaen 16 v – 20 euroa) Huoneen ulkonäön sekä lasten reaktiot voitte katsastaa suoraan videolta täältä. Viru Hotellin perhehuoneessa oli satsattu lapsiin pienillä mutta hauskoilla yksityiskohdilla. Kerrossängyn pääty oli tehty kiipeilyseinäksi ja lapsille löytyi omat minituolit sekä pöytä. Ikkunalaudasta oli tehty sohva, josta pystyi katselemaan kaupungin vilinää. Huoneesta löyty mikro, vedenkeitin, puurolautaset ja mukit, sekä potta ja seisontakoroke. Kaiken kruunasi kylpyamme, jonka vaahtokylpyyn pääsyä lapset odottivat koko päivän. Sekä huoneen että sängyn koko oli kuitenkin sen verran pieni, että äidit ikävöivät edellisyön Estoria-huoneiden luksusta.
Pähkinänsärkijä – se hieman erilainen versio
Viikonlopussamme eniten odotimme Pähkinänsärkijää. Ennen näytöstä saimme suosituksen käydä oopperaa vastapäätä sijaitsevan kauppakeskuksen Komeet-kahvilassa syömässä. Olimme aluksi hieman epäileväisiä kahvilan suhteen, sillä rehellisesti sanottuna, en todellakaan ole kauppakeskusihminen, saati että tykkäisin syödä tai viettää aikaa niiden ketjukahviloissa. Mutta kuinka väärässä voimmekaan olla. Virossa asiat ovat hyvin erilailla kuin meillä Suomessa. Me emme todellakaan saapuneet paikalliseen Rossoon. Päinvastoin. Komeet oli aivan ihastuttava, uniikki ja lämminhenkinen, itseään lapsi-ja koiraystävällisenä mainostava kahvila Solaris-kauppakeskuksen yläkerroksessa, josta avautui näkymät paitsi oopperalle myös Viru-hotellille saakka. Sisustus koostui ihanista vanhanajan sohvista ja vitriinissä kymmenet eri kakut ja leivokset toivottivat herkkusuut tervetulleiksi. Nautimme erittäin maittavan ja hinta-laatusuhteeltaan hyvän virolaisen kotiruokalounaan. Mikä parasta myös lapsille ja jopa vauvoille oli oma ns. menu (2-4 euroa annos). Kannattaa ehdottomasti pistäytyä tässä paikallisten suosimassa kahvila-ravintolassa oli sitten lapsia mukana tai ei. Sitten me kiirehdimmekin jo balettiin Viron kansallisoopperaan (liput alkaen 23 euroa).
Kun on nähnyt jonkun esityksen yli 20 kertaa ja lähes aina samanlaisena, on suhtautuminen uudenlaiseen versioon kaksijakoinen. Tavallaan ärsyttää, kun joku asia tehdään ihan erilailla ja toisaalta on aivan innoissaan uudenlaisesta näkemyksestä. Aluksi vain ihmettelin, kuinka erilaiset Viron lavastukset ovat verrattuna Helsingin versioon ja miten juontakin on saatu muokattua niinkin paljon päähenkilön suhteen. Siinä vaiheessa, kun näytöksessä esitettiin kappale, jota ei Suomen versiosta löydy lainkaan, ja samalla lavalle syöksähti kymmenkunta leipuria, päätin lopettaa vertailun ja alkaa vain nauttia. Tämä versio olisi erilainen ja hyvä niin.
Lapset olivat haltioissaan ja liitelivät balettitanssijoina väliajan pitkin käytäviä – aivan kuten minäkin pienenä. Sitä katsellessa ihan herkistyi. Väliajalla nautimme runsaista herkuista, joiden löytäminen vaati tosin hieman aikaa. Oopperatalossa on ainakin neljä eri ravintolaa, joten muista tarkistaa etukäteen, mihin niistä olet varauksen tehnyt.
Hemmottelua ja joulumieltä
Totta kai Tallinnan matkaan kuuluu myös aina pieni hemmottelu. Niin myös nyt. Saimme kutsun manikyyrin tytöille Siniseen Salonkiin, joka sijaitsi aivan hotellimme vieressä. Pienet neidit olivat aivan haltioissaan, kun heitä kohdeltiin aikuisten vertaisina asiakkaina. He pääsivät omiin hoitohuoneisiinsa ja saivat 45 minuutin todellisen manikyyrin. Lopputulos oli ihastuttava ja siitä riitti iloa pitkälle viikkoon.
Iloa riitti myös Tallinnan joulumarkkinoilla, jotka sijaitsevat aivan vanhan kaupungin sydämessä. Vaikka paikka on todellinen turistinähtävyys, on se säilyttänyt aidon henkensä ja joulun tunnelma on käsin kosketeltavissa. Lapsille tarkoitetut karusellit saivat meidänkin tytöt haikailemaan torille harvasepäivä.
Ihana Nuku…
Matkan paras lapsiperheiden löytö oli ehdottomasti Nukketeatterimuseo Nuku… Siitä lisää kokonaisen oman postauksen verran täältä.
Vinkki:
Kuluvana viikonloppuna bloggaajaystäväni Arna lähtee katsastamaan miehensä kanssa Tallinnaa pariskunnan vinkkelistä. Seuraa heitä Cocoa etsimässä -blogista. Tarun Pullahiiren Leivontanurkasta voit puolestaan aistia makumatkaajan Tallinnan matkaa. Katso myös muutaman vuoden takainen postaukseni Tallinnasta vauvan kanssa.
Mikä on sinun lempipaikkasi Tallinnassa? Kerro se minulle ja muille jaettavaksi?
Inari
Kohde: Tallinna
Ohjelmassa: Joulumarkkinat, Pähkinänsärkijä-baletti, nukketeatterimuseo NUKU ja hemmotteluhoidot
Mukana matkassa: 6- ja 8-vuotiaat Ronjat sekä kaksi äitiä
Matkan kesto: lauantai-maanantai
Tämän matkan ohjelma on räätälöity yhteistyössä VisitTallinnan Tallink Siljan ja Pienen Ideapuodin kanssa. Näkemykset ja kokemukset ovat omiani.
1 Comment
[…] Kurkkaa myös Visit Tallinnan vinkit Tallinnan tunnelmalliseen jouluun. Lapsiperheiden vinkkejä voitte käydä kurkkaamassa Inarin matkablogista. […]