Espanja: Näistä syistä rakastuin Costa de la Luziin ja Cádiziin

Vuotuinen Espanjan kuukautemme häämöttää näköpiirissä parin viikon kuluttua. Vaikka Suomeenkin rantautui vihdoin lämpöä ja aurinkoa, en malta odottaa, että pääsen kuuntelemaan Atlantin pauhua ja pukeutumaan joka päivä pelkkiin hellevaatteisiin ilman pelkoa siitä, että sää olisikin muuttunut jälleen kylmäksi – niin ja ennen kaikkea vaatettamaan lapset ilman pukemisraivareita. Aahh…

Tämän vuoden Espanjan reissusta tuleekin aivan erityinen, sillä vietämme mieheni suvun perinteisellä maatilalla ”El Campolla” esikoisemme nimiäisiä ja myös Suomesta tulee paikalle lähes parikymmentä vierasta. Etenkin jännittää, miten juhlien järkkäily onnistuu 70 hengelle ilman että on itse ollut etukäteen kuukausikaupalla paikan päällä (menemme tasan viisi päivää ennen juhlia Espanjaan)… No mutta raporttia pukkaa sitten, kun on sen aika 🙂 Sitä ennen haluaisin kuitenkin tarjoilla myös teille rakkaan mieheni kotikunnan Cádizin helmet – sillä tämä Espanjan valon rannikko ”Costa de la Luz” on vähintäänkin perinteisen Costa del Solin veroinen, ja ainakin meidän perheen mielestä vielä paljon enemmän.

1. Rannat

Koko Costa de la Luz on tunnettu pitkistä ja leveistä valkoisista hiekkarannoistaan, jotka muuttavat muotoaan Atlantin vuorovesivaihteluiden ja voimakkaiden tuulien myötä. Täällä ei ole pelkoa siitä, että rannalla täytyisi maata vierustoverin varvas suussa, sillä lääniä riittää vaikka muille jakaa – edes pahimpina ruuhkahuippuina, paikallisten loma-aikoina heinä-syyskuussa rannalla ei tule ahdistus. Tarifan rannat ovat leijasurffareiden mekka, sillä siellä yhdistyvät Atlantin ja Välimeren tuulet ja merivirtaukset. Chiclana de La Frontera tarjoaa puolestaan kymmenenkilometrisen perheiden unelman, joka on turvallinen taaperoidenkin kanssa, koska ranta on todella leveä. Aallot saattavat kuitenkin nousta korkeiksi ja voimakkaiksi, joten veteen lapsia ei  saa yksin päästää. Cádizin kaupunkiakin ympäröivät hienot hiekkarannat, joten jos kaupunki-rantaloma innostaa, on siinä oiva vaihtoehto.

2. Ihmiset

Toisin kuin monessa muussa Espanjan kohteessa, paikalliset tai ainakin espanjalaiset pitävät valtaa Costa de la Luzilla. Kohde on nimen omaan espanjalaisten asukkaiden kesälomailupaikka ja monet hienot rantahuvilat kuuluvat muun muassa Sevillasta ja Madridista tuleville. Toki ulkomaalaisiakin näkyy, mutta suomalaiset naapurikansoineen eivät ole vielä löytäneet tietään tänne, joten lihapulliin, Ilta-Sanomiin ja skandinaavisiin kaljaöykkäreihin ei näillä rannoilla toistaiseksi törmää. Sen sijaan tutuksi tulee helpostikin andalusialaisten, todella sydämellisten ja ystävällisten ihmisten kanssa, joiden todellista arkea pääsee seurailemaan  kaupunkien kaduilla. Englantia ei osaa juuri kukaan, joten muutama sana espanjaa kannattaa ainakin ennen reissua hallita. Lapsiystävällisyys on vertaansa vailla – ei kannata hämmentyä, jos vaaleatukkainen suomalaisvauva kiertää vieraiden ihmisten sylistä toiseen.

3. Ruoka

Se on niin parasta. Mustekalat, katkaravut, kalajit, tuoreet ja maukkaat hedelmät, ihanat salaatit, tuhat jäätelövalikoimaa…aah…ruoka on yksinkertaisesti taivaallista ja ennen kaikkea halpaa. Syömme lähes joka päivä ravintolassa lomallamme, vaikka meillä on myös oma keittiö, koska se tulee yksinkertaisesti yhtä halvaksi kuin itse kokkaaminen.  Yksi miinuspuoli on toki se, että ravintolojen ruokalistat alkavat käydä kuukaudessa jo aika lailla yksitoikkoiseksi, koska ne todellakin koostuvat vain paikallisista perusruuista. Tietenkin on toki tarjolla muunmaalaisiakin ravintoloita kuin vain espanjalaisia. Meidän suosikkimme ovat Restaurante La Carpa, Puerto Sancti Petrissä ja Cádizin Las Flores. Ruokapaikkoja valitessa kannattaa muistaa, ettei paikan ulkonäkö kerro ruoan laadusta – päinvastoin!

4. Cádizin kaupunki

Euroopan vanhimpiin kaupunkeihin kuuluva Cádizin kaupunki on uskomaton sekoitus pieniä, vanhoja kauppakatuja, rantaelämää ja uuden puolen suurkaupunkia. Niemen kärkeen rakennettu kaupunki sokaisee valkoisuudellaan ja vaikuttaa historiallaan roomalaisista ajoista alkaen. Shoppailujen lomassa voi pulahtaa lukuisille rannoille uimaan ja lähteä vaikka veneretkellä ihailemaan Atlantin aaltoja. Cádizissa on halpa hintataso ja etenkin kauppahallin tarjontaa kannattaa hyödyntää ruokaostoksissa. Must-nähtävyydet ovat ainakin Torre Taviran camera oscura ja Cádizin vanha kaupunki. Myös valtamerisataman laivojen saapuminen ja lähtö on kiehtovaa katseltavaa etenkin lasten kanssa.

5. Feriat eli kyläjuhlat

Näitä perinteisiä andalusialaisjuhlia järjestetään huhtikuulta syyskuulle eri kaupungeissa ja erilaisin menoin. Suurimmassa osassa kaupunkeja hommaan kuuluu paitsi huvipuisto myös hevosnäyttely sekä totta kai flamenco-tanssi. Lauantaisin Ferialle pukeudutaan perinteisiin kansallispukuihin, jolloin juhlaloistossa ovat kaikki vauvasta vaariin. Tämä on mieletön visuaalinen kokemus. Pienten lasten kanssa kannattaa huomioida, että Ferialla on aivan järjetön melu – musiikkia soitetaan joka tuutista ja aivan käsittämättömällä volymella, joka on verrattavissa rock-konserttiin. Kuulosuojaimet eivät ole yhtään liikaa! Viimeksi 9-vuotias matkalaisemme oksensi kesken riemun ja kaksivuotiaamme huusi hulluna koko reissun, kun pöllyävällä hiekkakentällä oli kuuma  kuin pätsissä. Eli sellainen kokemus, mutta kyllä se silti kannattaa nähdä ainakin kerran. Itse en kyllä enää mene – mies saa hoitaa tämän lasten kanssa. Jään mielelläni poolille lukemaan kirjaa 🙂

 

Koko sydämestäni voin siis suositella Cádizia ja Costa del Luzin lumoa Espanjan lomaa suunnitteleville. Tarjolla on myös ihania vesipuistoja ja eläintarha (jossa eläimet ovat kyllä ihan liian pienissä häkeissä…) Jerezissä, sekä uskomattoman hieno Doñanan luonnonpuisto sekä mieletön Jerezin kuninkaallinen ratsastuskoulu, josta täytyy kyllä tehdä aivan oma postauksensa…

Lennot kannattaa ottaa Malagaan ja vuokrata sieltä auto, jolla huristella pari tuntia. Kertokaa ihmeessä omia kokemuksia reissuistanne, jos olette suunnanneet Cádiziin tai sinne huudeille…

Ps. Nämä hienot kuvat on ottanut muuten ihana ystäväni Alice Ahlfors.

Hola, Adios ja hasta luego,

Inari