Jos yhtenä päivänä on jo törmännyt viiden kilon (eli kolme kertaa aikuisen pään) kokoiseen meduusaan ja melkein kävellyt parimetrisen monitoriliskon päältä, niin ei ihan ensimmäiseksi odota, että illallisella vielä näkisi oikean kuningattaren. Etenkin, kun hotellimme sijaitsee keskellä ei mitään, Langkawin pohjoisimman niemen nokassa, useita kilometrejä lähimmästä asutuksesta.
Mutta siinä hän nököttää, Malesian Kuningatar seuralaisineen, hotellimme ravintolassa, muutaman pöydän päässä meistä ja hymyilee lempeästi lapsillemme.
Jo ilman tätä kuninkaallista kokemustakin Tanjung Rhu Resort on täyttänyt jokaisen toiveen, mitä olisin ikinä voinut lomaltamme odottaa. Huoneet ovat enemmän kuin täydelliset. Jokainen niistä on kuin tilava asunto, jossa on kaksi erillistä huonetta sekä suuri kylpyhuone, josta avautuvat näkymät master bedroomiin ja sen läpi ulos saakka – meidän tapauksessamme hotellin oman yksityisen rannan siniseen laguuniin. Olemme nukkuneet kaksi viikkoa lasten kanssa samassa sängyssä, joten on todellista luksusta, kun vihdoin jokaisella meistä on oma sänky, vauvaa myöten. Ensimmäistä kertaa koko loman aikana nukun yöni sikeästi.
Saimme kutsun vierailulle Tanjung Rhu -hotelliin lomamme viimeisiksi päiviksi. Kun saavuimme taksillamme keskellä viidakkoa sijaitsevaan majapaikkaamme, mietin ensin, että minne jumalan selän taakse meidät on oikein tuotu. Niin keskellä ei mitään hotelli sijaitsee. Hyvin pian tuli kuitenkin selväksi, että jos Langkawilla on olemassa salainen paratiisi, me olimme juuri saapuneet sinne. Kaikki on täydellistä: hotellin oma valkoinen ranta, turkoosi meri – paljon kirkkaampi kuin saaren etelä-puolella sijaitsevalla Pantai Cenang Beachilla, jossa vesi oli paikoitellen jopa mutaista – tilavat huoneet, viimeisen päälle siistitty ympäristö, upeat mahdollisuudet purjehdusta, lentopalloa, fudista, lastenhoitoa ja spata myöten. Työntekijät täyttävät tietenkin asiakkaan jokaisen toiveen ennen kuin sitä ehtii edes lausua ääneen.
Paikka on rauhan tyyssija, jossa linnut visertävät, aurinko porottaa ja laineet liplattavat. Juuri sellainen paratiisi, minne haluaisin saapua kahdestaan mieheni kanssa romanttiselle lomalle, ehkä häämatkalle… aahhh…
Ai niin, paitsi että meillä on mukana neljä- ja yksivuotiaat lapset. Herätys realiteetteihin siis äiti-hyvä. Ah ja kas vain. Tuo ihana uima-allas onkin kielletty lapsilta. Ah ja mikäs tuossa on? No siitäpä alkaa Adult Zone -Spa alue: jonne on ehdoton kielto lapsilta.
Missään ei näy yhtään lasta. Rantatuoleilla makailee rauhassa vain kirjojaan nautiskelevia aussi-eläkeläisiä. Ensisilmäys on aivan liian rauhallinen ja siloposkinen lapsiperhehotelliksi. Tuleva ruokailuhetki hotellin a la Carte -ravintoloissa alkaa jo ahdistaa. Näen mielessäni, kuinka muksumme kiljuvat ja juoksevat ympäri ravintolaa. Törmäilevät asiakkaisiin ja sotkevat siistit paikat ruoantähteillään. Ihmiset kauhistelevat ja luovat pahoja katseita suuntaamme. Kylmä hiki valuu pitkin selkää ja toivoisin, että lomapäivämme olisivat äkkiä ohi….
Onneksi saan nopeasti todeta, että pelkoni on enemmäin kuin turha. Sen sijaan, että hotellissa olisi ajateltu vain aikuisia, siellä on ajateltu aikuisia sekä lapsia. Pian minulle esitellään aivan toisenlainen maailma: hotellialueen vastakkaisella puolella oleva Family Pool ja siihen päälle vielä lasten ikioma allasalue.
Kätevää. Jokainen asiakas saa rauhassa siis nauttia mieleisestään ympäristöstä – lasten kanssa tai ilman. Lapsille löytyy tekemisiksi batiikkimaalausta, hiekkaleluvuori ja lasten klubitalo ( Joka on kiinni meneillään olevan remontin ajan, huhtikuuhun 2015 – kuten myös puolet hotellista).
Jottei kuitenkaan ihan vain vaaleanpunaisella pilvenreunalla lenneltäisi, tuovat parimetriset monitori-liskot hieman jännitystä elämään. Ne asuvat hotellin pihamaalla ja tallustelevat tuon tuosta vieraiden ohi. Ovat kuulemma vaarattomia, jos niitä ei ärsytä.Uimarannalta löytyy myös viisikiloinen meduusa, joka on onneksi vain yksin eksynyt paratiisiimme. Langkawi on tunnettu meduusa-vesistään. Pahin aika on kuitenkin keväällä, ja tämä on toistaiseksi ainut yksilö, jonka reissussa olemme nähneet.
Ja eihän se ruokailukaan nyt ihan putkeen mene. Vain viiden minuutin jälkeen ensimmäinen lapsista on jo tippunut ravintolassa olevaan kala-lammikkoon – siihen samaiseen, jossa myös nuo parimetriset monitoriliskot asustelevat. Ilmeisesti skandinaavipojan molskahdus ei kuitenkaan ole tarpeeksi ärsyttävä tekijä, sillä liskot eivät näytä välittävän meistä.
Onneksi malesialainen henkilökunta tuo ystävällisesti pyyhkeen ja vain hymyilee – hymyilee ja vilkuttelee lapsillemme – aivan kuten heidän kuningattarensakin.
Tänne paratiisiin on tultava uudelleen.
xxx Inari
Ps. Luulin ensin, ettemme voisi ilman hotellinjohtajan kutsua koskaan majoittua perheemme kanssa näin hienoon luksushotelliin, sillä se tulisi aivan liian kalliiksi. Onnekseni sain kuitenkin huomata, että vaikka hotelli itse määrittelee minimihinnan olevan noin 400 euron luokkaa per yö, löytyy hotels.comista ainakin näin sesongin ulkopuolella yöhintoja jopa 130 eurolla. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että hotelli sijaitsee keskellä ei mitään. Sen takia ravintolassa voidaan laskuttaa ruoka-annoksesta jopa 60-100 ringettiä (15-25 euroa), sama hinta, jolla söimme Cenang Beachin ravintoloissa 8 hengen illallisen. Vierailu kannattaa korkeista hinnoista huolimatta. Sen voin taata.
6 Comments
Langkawi on kyllä ihana paikka. Se oli minulle ensimmäinen Aasian kohde ikinä ja voisi oikeastaan sanoa sytyttäneen tämän melkoisen matkustamisen palon meikäläisen sydämeen. Noin isoja liskoja en sillä matkalla nähnyt, mutta melkoisen meduusan kyllä – snorklausreissulla. Ei mikään ihanin yllätys vedessä, mutta onneksi yhteentörmäykseltä vältyttiin.
Moi Elina, en yhtään ihmettele, jos Langkawi on ollut juuri matkustuskipinän sytyttäjä. Se on aivan mielettömän ihana paikka. Ja mikä parasta, niin liikenne oli verrattuna esim. Thaimaahan ihanan ”turvallista” ja jalankulkijanakaan ei tarvinnut koko ajan pelätä tien varrella kuolemaa toisin kuin esim Koh Changilla viime vuonna 🙂 Hyviä reissuja sinulle
Sanottava sama muin edellinen kommentoija: Langkawi on ollut minunkin ensimmäinen Aasian-kohteeni ikinä. Toivotin uuden vuosituhannen alkaneeksi jalat valkoisessa hiekassa. Saarelle olisi mukava palata. Voisi kuvitella sen muuttuneen turismin myötä niin hyvässä kuin pahassa näiden 15 vuoden aikana.
Moi Annika, Hauska kuulla, että näin moni on käynyt Langkawilla ja ihastunut siihen. Suhteellisen vähän paikasta on kirjoitettu Suomen matkalehdissä, aina jotenkin hehkutetaan enemmän naapurimaata. Ihania reissuja sinulle.
Täällä myös yksi, jonka ensimmäinen Aasian rantakohde oli Langkawi, josta jatkoimme matkaa Ko Lipelle. Langkawi Lipen varjoon, joka oli vielä niin aito ja rakentamaton. Nyt kuulemma sekin täyteen rakennettu. Onneksi pääsen tulevana talvena katsomaan, miltä se Langkawi näyttää 7 vuoden jälkeen. Ko Lipelle aion sen sijaan palata vain muistoissani.
Moi Sari, Miksi et enää halua palata Lipelle? Haluatko jättää kauniit muistot mieleesi? Itse pohdimme monta kertaa, olisiko pitänyt ottaa Langkawilta vene Lipelle, mutta se saa jäädä ensi kertaan. Silloin varmasti tosin myös monet Langkawin kauniista luonnonrannoista on jo turismin tuhoamat…