Kun ensimmäistä kertaa astuin koulun pihalle oli minulla todella nolo fiilis. Viisihenkinen lapsilauma Suomesta tallusteli värikkäissä vaatteissa ranskalaisen koulun pihalla. Erotuimme joukosta aikalailla. Seurasimme muita lapsia ja jätimme reput katoksen alle.
Koulu oli pieni ja lapsia vain 150, mutta koulun pihalla se ei tuntunut pieneltä, koska kaikki lapset olivat pienellä pihalla yhdessä. Ensimmäisenä päivänä tyttölauma ympäröi minut ja he kysyivät hirveästi kysymyksiä, joista tajusin noin puolet.
Ensimmäisenä päivänä menimme kotiin lounaalle, mutta myöhemmin saimme syödä koulussa. Kouluruoka oli mielestäni hyvää, vaikka kaverini mielestä se on pahaa. Ruokana oli esim. kalapuikkoja, kananugetteja sekä tavallista kanaa ja kalaa. Ruoan kanssa ei ikinä ollut perunaa vaan esim. papuja. Lounaalla oli myös jälkiruoka, patonkia ja joskus hedelmiä. Ruokailussa oli ”keittiöavustajat” eli tarjoilijat, jotka pyynnöstäsi toivat patonkia, salaattia tai vaikka lisää ruokaa. Ranskassa opetellaan siis ravintolatapoja jopa koulun ruokalassa (kyllä Suomessakin yritetään mutta huonolla menestyksellä).
Koulupäivän keskellä on kahden tunnin tauko. Ensimmäisellä viikolla tauko tuntui pitkältä, koska minulla ei oikein ollut kavereita mutta toisella viikolla, kun oli kavereita, se sujui aivan huomaamatta. Tunneilla luin tähtiin kirjoitettua virhettä ja piirsin.
Viikkomme olivat myös aika tennispainotteisia. Menimme viereisille kentille neljä kertaa pelaamaan luokkiemme kanssa. Ensimmäisillä kerroilla se oli tosi kivaa, mutta viimeisillä se tuli jo vähän ulos korvista.
Koulu oli todella erilainen kun kuvittelin. Opettajia kutsuttiin etunimillä, mikä teki tunnelmasta rennomman kuin mitä olin odottanut. Opettajat olivat mielestäni mukavia. Lempiopettajani oli Adeleine, koska hän osasi englantia ja teki minulle ja Alpille tunneista mukavia. Hän antoi meille samoja tehtäviä mitä muutkin lapset tekivät.
Kiersimme tämän kahden viikon aikana kolmessa eri luokassa ja pidimme niissä kaikissa esitelmän Suomesta. Kerroimme esitelmässä kouluistamme, harrastuksistamme ja Suomen luonnosta. Jokainen luokka oli todella kiinnostunut elämästämme ja etenkin lukujärjestyksistämme. Kysymyksiä tuli myös kertoessamme, että olemme partiolaisia. Kaikki ihmettelivät, että ”mikä partio?”. Piti sitten selittää juurta jaksain mistä partiossa on Suomessa kysymys.
Kokemus oli mielestäni tosi kiva ja voisin lähteä joskus uudestaan kouluun vaikka johonkin toiseen maahan.
Huldan kouluvertailu:
Suomalaisessa koulussa parempaa
- Koulupäivien pituus (lyhyemmät koulupäivät)
- Taideaineista (omassa koulussa saa enemmän itse tehdä)
- Koulun pihasta (oman koulun piha on paljon isompi ja siellä on enemmän tekemistä)
Pidän taas ranskalaisessa koulussa enemmän
- Kouluruuasta (olo oli melkein kuin ravintolassa)
- Liikuntatunneista (oli kivaa olla ulkona ja pelata tennistä)
- Englannin tunneista (ei tehty juurikaan tehtäviä, vaan laulettiin ja pelattiin)
Nyt valmiina lomailuun Ranskan rivieralla!
Kiitos kun luit! Hulda <3
Ps. Saimme yhteyden kouluun Ranskan instituutin avustuksella.
Lue tästä mistä tässä #kuinpaikallinenperhe -projektissa on kyse? Sekä lasten tunnelmia ekalta kouluviikolta.
No Comments